Alena

ERJ-I, Fn, KTK-II

Nimi	Alena	Syntynyt	30.04.2007, 16v	Skp, säkä	Tamma, 168 cm
Rotu	Holstein	Re	150 cm	Väri	Vaaleanrautias

om. VRL-11889 & VRL-05265 | PKK3139 | VH20-044-0025

ERJ-I (103.5p) 09/2021

Finest 2019

KTK-II, PKK:n 93. kantakirjaustilaisuus
17,5 + 23 + 18 = 78%
- Sukupuolileima erinomainen, rotuleima hyvä. Saisi olla aavistuksen jalompi. Pitkähköt jalat ja aavistuksen täyttyneet vuohiset tuovat varsamaisen yleisilmeen. Runko tasapainoinen. Kaula tiivis ja hyvän muotoinen, pää kuiva. Ihastuttava väri.

Alena on jo rutinoitunut kisahevonen, jolla Joachim on kilpaillut viimeiset viisi vuotta. Joe arvostaa tammaa kovasti; niinkin paljon, että kärttää puolivitsillä sitä omakseen ja ostaa kesän aikana kesken kisapäivän löytämänsä Alenan jälkeläisen. Alena on miellyttävä, älykäs tamma, ja siihen on ollut ilo tutustua, vaikka onhan silläkin tietysti omat kommervenkkinsä. Ne sille sallittakoon.

sukutaulu

Allez	Alors
	Nanette
Unavera	Cressendo
	Olena

Alenan isä Allez oli isokokoinen, 173-senttinen ja vahvarunkoinen punaruunikko holsteinori. Se oli vanhoista, menestyneistä linjoista tuleva hyvin klassista tyyppiä edustava estehevonen, joka teki pitkän kilpauran kansainvälisissä esteluokissa aina 160-tasolla asti. Vuonna 2005 siitosuralle siirtynyt ja vuonna 2011 liki 20-vuotiaana menehtynyt Allez ihastutti voimakkaalla laukallaan ja laadukkaalla hypyllään, mutta aivan nopein ja ketterin uusintahevonen ori ei koskaan ollut. Tätä ori kompensoi huippuluokan suoritusvarmuudella, ja se keräsikin useita rahakkaita voittoja erityisesti viimeisinä kilpailuvuosinaan. Herrasmiesmäinen Allez oli myös tammanomistajien mieleen. Orilla on liki kahdeksankymmentä jälkeläistä pääosin Euroopassa, mutta muutamia myös Yhdysvalloissa.

Alors polveutui ikivanhasta ranskalaisesta orilinjasta, ja eli ikivanhaksi itsekin - ori kuoli lopulta 27-vuotiaana laitumelle. Sitä ennen Alors ehti kilpailla este- ja kenttäratsastuksessa aivan huipputasolla asti. Vaikka 170-senttinen musta ori oli nykyihanteeseen verrattuna suorastaan raskasrakenteinen voimakkainen piirteinen, se hyppäsi käytännössä mitä tahansa. Ja vaikka Alorsia ei päässyt sulavaliikkeiseksi väittämään, hyväpäinen ja korkean työmoraalin hevonen menestyi hienosti myös kenttäkilpailuiden kouluosuuksilla. Alors jätti jälkensä urheiluhevosjalostukseen hieman yli viidenkymmenen jälkeläisen voimin.

Nanette oli 165-senttinen ruunikonkimo holsteintamma, joka sai kolme jälkeläistään jo nuorena ja keskittyi tämän jälkeen viemään junioriratsastajia poniluokista seuraavalle asteelle. Pieniliikkeisellä Nanetella oli taloudellinen hyppy ja valtavan kiltti, yritteliäs luonne - tamma yritti aina parhaansa nuorten ratsastajien pienistä tai suuremmistakaan virheistä huolimatta. Nanette vaihtoi kotia useamman kerran liki viidentoista kisavuotensa aikana ja oli kultaakin kalliimpi opetusmestari kaikille omistajilleen. Nanette innostui erityisesti uusinnoista ja metsästi ratsastajalleen ruusukkeen reilusti yli 50 prosentin sijoituskeskiarvolla. Tamma lopetettiin 22-vuotiaana, kun pitkä ura alkoi jo näkyä voimakkaina kulumina hevosen jaloissa.

Alenan emä Unavera muistuttaa merkittävästi tytärtään: se on niin ikään vaaleanrautias piirtopää, jolla on kiltti mutta valpas ilme ja pitkät hoikat sääret. Vaikka 164-senttisen Unaveran suorituskyky riitti helposti 140 senttimetrin esteluokkiin ja se ehti kerätä vuosien varrella menestystä kansallisella tasolla, Unavera teki elämäntyönsä siitostammana. Viimeksi vuonna 2018 varsoneella Unaveralla on kahdeksan jälkeläistä, jotka sattumalta kaikki tammoja. Hienopiirteinen ja rakenteeltaan liki virheetön, ensimmäisellä palkinnolla kantakirjattu Unavera on periyttänyt tyttärilleen paitsi ulkonäköään myös vaivatonta luonnettaan, ja tamman useampi jälkeläinen on menestynyt kilparadoillakin.

Alenan emänisä Cressendo oli 169-senttinen tummanpunaruunikko holstein, joka teki kilpauraa sekä este- että kouluradoilla. Luonnostaan hyvässä tasapainossa ja tahdikkaasti liikkunut hevonen menestyi parhaiten kouluaitojen sisällä aina PSG-luokissa asti, jossa se sai kehuja kolmesta hyvin tasaisen vahvasta, puhtaasta askellajista ja helposta kokoamisesta. Estehevosena Cressendo oli varma ja helppo hypättävä, mutta ei kovinkaan tarkka jaloistaan, eikä se niittänyt puhtaita ratoja kummempaa menestystä 130 senttimetrin luokissa. Hyväluonteinen ja terverakenteinen Cressendo ruunattiin jo nuorena, mutta sitä ennen se sai kolmekymmentä jälkeläistä, joista suurin osa on toimivia allround-hevosia.

Alenan ee. Olena oli pienikokoinen, vain 156-senttinen hiilenmusta holstein, jonka suvussa oli runsaasti täysiveristä ja uusia saksalaisia puoliverilinjoja. Sirorakenteinen ja runkoonsa nähden varsin pitkäjalkainen Olena ei ollut mikään näyttelytähti, mutta tamma osoittautui salamannopeaksi estehevoseksi, joka laittoi kampoihin isommille kilpakumppaneilleen jopa 140 cm:n luokissa. Tamman ura päättyi neljätoistavuotiaana jännevammaan ja se siirtyi takaisin kasvattajalleen siitokseen. Olena ehti saamaan kuusi jälkeläistä, joille se periytti vauhtiaan ja pitkiä koipiaan, ennen kuin tamma jouduttiin lopettamaan jalkavaivojen pahennuttua.

jälkeläiset

1.6.2011 hollantilainen puoliveritamma Aloha (i. Mercer In)
10.5.2015 holsteinertamma Starling KTK-III (i. Cerenis)
19.5.2017 holsteinerori Van Kheiron KTK-II (i. Virgo Cluster)
4.3.2021 holsteinerori Alchemist (i. Regem)
19.5.2022 holsteinerori Arcadian (i. Conquistador)

ERJ:n alaiset sijoitukset

1. 17.06.2019 Verwood 140 cm 3/33
2. 19.06.2019 Verwood 140 cm 3/33
3. 15.01.2019 Rubinedal 150 cm 3/30
4. 22.01.2019 Rubinedal 150 cm 1/30
5. 23.01.2019 Rubinedal 150 cm 3/30
6. 22.01.2020 Team J&K 150 cm 6/40
7. 23.01.2020 Team J&K 150 cm 2/40
8. 29.01.2020 Team J&K 150 cm 5/40
9. 29.06.2020 Elixir Sporthorses 140 cm 4/29
10. 10.07.2020 Hiivurin suomenhevoset 150 cm 3/34
11. 17.07.2020 Hiivurin suomenhevoset 150 cm 3/34
12. 26.07.2020 Hiivurin suomenhevoset 150 cm 3/34
13. 27.08.2020 Zodiac Stables 150 cm 3/29
14. 30.08.2020 Zodiac Stables 150 cm 2/29
15. 31.08.2020 Hiivurin suomenhevoset 150 cm 6/57 ERJ CUP
16. 15.09.2020 Yemene 150 cm 6/37
17. 17.09.2020 Yemene 150 cm 5/34
18. 18.09.2020 Yemene 150 cm 1/37
19. 20.09.2020 Dare Stable 150 cm 2/30
20. 12.11.2020 Yemene 150 cm 4/36
21. 17.11.2020 Yemene 150 cm 5/36
22. 19.11.2020 Yemene 150 cm 2/36
23. 19.11.2020 Yemene 150 cm 1/36
24. 20.11.2020 Yemene 150 cm 4/36
25. 21.11.2020 Yemene 150 cm 5/32
26. 25.11.2020 Yemene 150 cm 2/32
27. 05.01.2020 Zodiac Stables 150 cm 6/37
28. 06.01.2020 Zodiac Stables 150 cm 3/37
29. 07.01.2020 Zodiac Stables 150 cm 5/37
30. 07.01.2020 Zodiac Stables 150 cm 6/37
31. 31.12.2020 Harmony Sporthorses 150cm 6/77 ERJ CUP
32. 14.03.2021 Yemene 150 cm 5/35
33. 15.03.2021 Yemene 150 cm 5/35
34. 17.03.2021 Yemene 150 cm 2/35
35. 18.03.2021 Yemene 150 cm 4/35
36. 04.08.2021 Pauwau Showjumpers 150 cm 6/37
37. 06.08.2021 Pauwau Showjumpers 150 cm 6/37
38. 10.08.2021 Pauwau Showjumpers 150 cm 3/37
39. 12.08.2021 Pauwau Showjumpers 150 cm 5/37
40. 13.08.2021 Pauwau Showjumpers 150 cm 5/37
41. 16.08.2021 Pauwau Showjumpers 150 cm 3/37
42. 18.08.2021 Pauwau Showjumpers 150 cm 3/37
43. 21.08.2021 Pauwau Showjumpers 150 cm 4/37

PKK:n alaiset näyttelyt

20.06.2019 Järnby. Puoliveritammat, tuom. Anne: EO-sert
01.07.2019 Saariston hevosopisto. Muut hevostammat, tuom. Anne: EO-sert
11.08.2019 DS Valmennustalli. Tammat, tuom. Arnika: EO-sert
03.09.2019 Hukkapiilo. Puoliveritammat, tuom. aksu: EO-sert
05.11.2019 Järnby. Puoliveritammat, tuom. Sage: EO-sert, EM: hevosen väri

VSN:n näyttelytulokset

16.11.2019 Kaihovaara. Puoliveritammat, tuom. Sirpa
>> 4+3,5+4+4+4+4,5+4,5+4+3+3,5 = 39p, RCH

Tekstejä Alenasta

Ykkösratsun paikka häilyy

Blogimerkintä 3. maaliskuuta 2020
Damn it. Joachimin oli myönnettävä, että siinä oli sitä jotakin: menestymisessä. Ei hän koskaan ollut sitoutunut lajiin sen takia, kyllä hän oli ajelehtinut hevoshommiin ihan muuten vain, mutta nyt kun alla oli vihdoinkin lähestulkoon pomon Kid-oriin verrattava ratsu, mies oikein kuuli kusen lorisevan kohti päälakeaan. Se kohisi mennessään.

Tietysti hän oli aina ollut kilpailunhenkinen. Ei kukaan ajautunut risuestelaukkahommiin, ellei janonnut vauhtia ja voittoja ja ollut pikkuisen hullu. Vielä enemmän hulluutta tarvittiin siihen, että vaihtoi jo lähes aikuisiällä lajia rataesteratsastukseen ja mutkitteli siltä pohjalta puolivahingossa töihin Dierk Mayerin talliin ja jäi sille tielleen.

Montako vuotta Joachim oli jo Dierkille työskennellyt? Joko kymmenen? Ylikin? Helvetin kauan ollakseen mies, joka ei sitä ennen ollut koskaan viihtynyt aloillaan.

Mutta sehän tämän homman hienous oli. Ei tarvinnut olla aloillaan. Saattoi pakata hevoset autoon ja lähteä kilpailuihin. Kilpailuista Joachim piti, etenkin sellaisten hevosten kanssa kuin Alena. Rautias tamma oli ollut Joen suuri ilo heti talliin saapumisestaan saakka: se oli laadukas ja hieno, sillä saattoi kilpailla voitosta. Alenalla oli kokemusta ja järkeä päässä, joten hyvänä päivänä sen saattoi vain usuttaa täyteen vauhtiin radalla ja antaa tamman tehdä nopeita, teräviä ratoja ja luottaa siihen, että se pysyi irti puomeista.

Mutta sitten oli Zilverado, tuo harvinaisen värinen ja harvinaisen järkipäinen ori. Jos Joachim olisi tuntenut huonoa omatuntoa juuri mistään, hän olisi varmasti tuntenut sitä nyt ajatellessaan, että ehkäpä Alena ei enää ollut hänen ykköshevosensa. Silverin tulostaso jo yksin oli siivittänyt häntä aimo harppauksin ylöspäin lajin ranking-listoilla, ja siinä oli sijoitus, jota Joachim ei ollut katsellut koskaan paitsi viimeisen puolen vuoden aikana. Kelpasihan sitä nyt ihmetellä, kohisten nousevaa sijalukua.

Vasta vuoden alussa he olivat hypänneet ensimmäiset 160:n senttimetrin luokkansa, ja jo helmikuun puolivälin jälkeen Silver voitti ensimmäisen kerran. Se tuntui käsittämättömän hienolta.
Alena tahkosi vielä 13-vuotiaana vasta 150-ratoja. Se teki sen hyvin, mutta GP-luokat tuntuivat haastavalta ajatukselta. Silverin kanssa mikään ei tuntunut haastavalta.

Oliko Joachim epäreilu ajatellessaan, että ehkä uusi ratsu olikin lippu tähteyteen? Oliko hän epälojaali asettaessaan Silverin vuosientakaisen luottoratsunsa edelle?

Mutta eihän hän oikeastaan arvottanut Silveriä Alenan yläpuolelle. Oli kilpailutuloksia, ja sitten oli hevosen todellinen arvo. Alena oli toiminut opettajana. Alena oli sitä paitsi varsonut kahdesti ja Silver oli vain jaellut perimäänsä eteenpäin vailla sen suurempaa huolta toteutuspuolesta. Piti kai antaa Alenalle hieman armoa.

Äh. Kuka käski analysoida niin paljon, Joachim tuumasi yhtäkkiä huvittuneena omasta puntaroinnistaan. Mitä väliä minkä hevosen kanssa homma pelitti, kunhan pelitti. Pomo maksoi palkkaa ratsastamisesta ja Joe ratsasti, eikä siinä tosiasiassa tarvittu tällaista ajatustyötä. Rennommin mielin Joachim jatkoi maaliskuutaan.

Uutukaiset

4. maaliskuuta 2021: Alenan neljäs varsominen

Joe ja mä oltiin suunniteltu nukkuvamme yö vuoroissa tallin toimistossa, jotta me ehdittäisiin nanosekunnissa hätiin jos Alenan varsomisen kanssa tulisi ongelmia. Illaksi me tilattiin pitsaa ja katsottiin jotain saksalaista tositeeveetä ilman ääniä samalla, kun seurattiin Alenan liikehdintää valvontakameran välityksellä. Loppujen lopuksi me ei kuitenkaan ehditty edes levittää toimiston vuodesohvaa, kun Alena alkoi jo ennen puolta yötä ponnistaa. Se laskeutui määrätietoisesti makuulle vain hieman kupeiltaan hionneena, ja kun me hiippailtiin käytävälle seuraamaan tilannetta, se vilkaisi meitä nopeasti ja jatkoi tyynenä synnyttämistä.

Alena ei tuntunut kaipaavan apua, ja kaiken kaikkiaan tilanne meni hämmästyttävän nopeasti. Varsa syntyi juuri ja juuri torstain puolella: isokokoinen varsa näytti rautiaalta ja paljastui oriksi, kun Joe meni auttamaan sikiökalvot pois sen ympäriltä. Alena alkoi nuolla varsaa tarmokkaasti ja me jätettiin ne rauhaan. Kaikesta huomasi, ettei Alena ollut asialla ensimmäistä kertaa. Silti Joe näytti helpottuneelta, kun kaikki oli jälleen kerran mennyt hyvin. Neljänkymmenenviiden minuutin ikäisenä pikkuvarsa seisoi ensimmäistä kertaa valtavan pitkillä ohuilla säärillään, ja vähän myöhemmin mä sain kunnian ohjata sen Alenan nisille ensimmäistä maitoannosta varten.

”I’m gonna call him Almond”, Joe ilmoitti hellästi. “Such a gorgeous baby. I wish we could keep him.”

Sinäkään yönä me ei paljoa nukuttu ennen aamun valkenemista, vaikka uusi hevosperhe ei ensimmäisinä tunteinaan apua kaivannutkaan. Joe ei saanut silmiään irti kaksikosta, ja mäkin saatoin unohtua vain tuijottamaan pitkäsääristä Almondia. Sekä Alena että varsa voivat erinomaisesti, ja kaikki eteni kuin oppikirjassa: varsapihka ja jälkeiset tulivat ulos täsmällisesti, ja Almond imi maitoa ahnaasti ja otti jo juoksuaskelia karsinassa. Se oli iso ja sillä oli erityisen hienopiirteinen pää, ja mä saatoin jo sieluni silmin kuvitella, millainen huippuratsu siitä vielä tulisi.