Vuoden 2020 Power Jump alkoi sillä, että toinen mun
ratsuistani loukkaantui. Toki jos oli pakko valita, mä olin tyytyväinen että
itsensä teloi Vivani eikä Carri – mutta kaikista mieluiten mä olisin tietenkin
hypännyt molemmilla.
Vivani oli saanut vekin jalkaansa kuljetuksessa suojituksesta
huolimatta ja vaikka haava näytti kohtuullisen vaarattomalta, lauantaiaamuna
jalka oli selvästi turvoksissa ja lämmin. Vaikka hevonen ei sinällään
vaikuttanut kipeältä tai ontunut, oli tietysti itsestään selvää, ettei sen
kanssa voisi kisaamaankaan lähteä.
”It’s a sign”, Joe hönkäisi mun korvaan, kun mä olin saanut Vivanin
jalan paketoitua. ”Maybe you should have chosen Tin-tin”.
”Well”, mä huokaisin. ”Shit happens.”
Joe hörähti
nauruun. ”Absolutely love your attitude, man.”
Vuoden 2020 Power Jump jatkui sillä, että se Merit että Joe
ratsastivat omat ratansa melko lailla luokattoman huonosti. Kaikista maailman
hevosista Dick otti vain neljä virhepistettä, mikä ei sekään auttanut hilaamaan
kaksikkoa tuloslistan puolivälin yläpuolelle, mutta Ykkönen ja Zilver kolasivat
useamman esteen ja Alena kieltäytyi hyppäämästä pitkää vettä. Joachim arveli
myöhemmin, että se saattoi tehdä kiimaa, sillä Alena jos joku oli nähnyt
elämässään esteitä laidasta laitaan.
”Shit
happens, right?” Joe kysyi iloisesti laskeutuessaan tamman satulasta ja
taputtaessaan sitä kaulalle. Varmaan sekin oli hypännyt elämässään niin monta
rataa, ettei yksi epäonnistuminen – edes tällaisessa kisassa – saanut sen
venettä keinahtamaan.
”If the boss
now fires me, I’ll move to Finland”, se ilmoitti seuraavaksi. “Let’s start a
business together.”
“Sure thing”,
mä nyökyttelin.
“Now that I’m
thinking about it, we could do that even if I won’t get fired”, Joe maalaili. “I’ve
been in Germany for too many years. Maybe I do need change.”
Joe näytti hetken aikaa olevan niin tosissaan, että mä
hieman kalpenin. Sitten se kuitenkin puhkesi taas nauruun ja lähti
kävelyttämään Alenaa, joten mä arvelin, että ehkä mä ja Josefina saataisiin
haaveilla omasta tallista edelleenkin kaksin.
Mä, niin kuin Josefinakin, olin kvaalannut erikoisluokkaan
ja pääsisin suoraan arvoluokkaan, joten en jaksanut olla kovin huolissani siitä,
että mokaisin kaiken omalla radallani. Hyvä perustekeminen saisi riittää, sillä
mä en jaksanut uskoa, että niin isossa luokassa me oltaisiin sijoilla kuitenkaan.
Ja koska uusinnat olisivat vasta sunnuntaina, ajallakaan ei ollut mitään väliä.
Jostain vatsaan kuitenkin eksyi muutama perhonen, kun erikoisluokka
alkoi olla alkamaisillaan. Miten vuoden 2020 Power Jump päättyisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti